Koko Otaniemi opettaa

01.12.2017
Marja Puustinen

Uusi alustatalous mullistaa koulutusajattelua Otaniemen kampuksella. Koulu palveluna -malli leviää nyt myös perusopetukseen ja maailmalle.

Haukilahden lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Eemil Virkkunen ja Rebekka Sukselainen ovat jo tehneet yliopisto-opintoja. Opinto-ohjaaja Antti Humalamäki tietää, että monet uudet käytännön asiat ovat lisänneet ohjauksen tarvetta lukioissa.

Lukion ykkösvuoden opiskelija Eemil Virkkunen on tyytyväinen. Hän onnistui pääsemään ohjelmointikurssille, jonka Aalto-yliopisto toteuttaa Otaniemen lukioiden eli Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukion kanssa. Sinne saivat ilmoittautua kaikki Espoon lukiolaiset. ”En ole ohjelmoinut ennen, mutta nyt saan hyvät perustiedot. Yliopiston tekniikan alan opiskelijoita on kurssilla assistentteina. Jos suoritan tentit ja pääsen lukion jälkeen Aalto-yliopistoon, minulla on tehtynä viisi opintopistettä”, Eemil kertoo.

Tarkoitus oli aloittaa parinkymmenen opiskelijan ryhmällä, mutta ilmoittautumisia tuli kymmenittäin. ”Alkuryntäyksen jälkeen osallistujajoukko on jonkin verran karsiutunut. Vaatimukset ovat samat kuin yliopisto-opiskelijoilla, ja osalle se tuli yllätyksenä. Kaiken kaikkiaan lukiolaisten innostus on ollut motivoivaa meille opettajillekin”, kertoo kurssin vastuuopettaja, vanhempi yliopistonlehtori Kerttu Pollari-Malmi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Myös Rebekka Sukselainen on päässyt maistamaan akateemisia opintoja ensimmäisenä lukiovuotenaan. ”Teimme Aalto-yliopiston suunnittelukurssilla Otaniemen kartan tietokoneohjelmalla. Samalla kerroimme mielipiteemme tämän alueen kehittämisestä”, Rebekka sanoo. Sekä Rebekka että Eemil hakivat Haukilahden lukioon, koska Otaniemessä yliopisto-opinnot ovat mahdollisia jo lukioaikana. Kumpikin haaveilee opinnoista alueen korkeakouluissa.

Yliopiston, lukioiden ja Otaniemen alueen yritysten tiivis yhteistyö on osa Koulu palveluna -konseptia. Siinä koulutusasteiden ja oppiaineiden raja-aidat kaatuvat ja opettajat ja opiskelijat työskentelevät yhteisöllisesti.

Aalto_Pohjois_Tapiolan_lukio_08_700400.jpg

Pohjois-Tapiolan lukiossa avaruus ja valoisuus näkyvät niin opetus- kuin oleskelutiloissakin.

Koulusta tulee verkosto

Yksi Koulu palveluna -konseptin keksijöistä on Aalto-yliopiston vararehtori Antti Ahlava. Hän veti kaksi vuotta sitten professori Jarmo Suomisen kanssa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kurssia, jossa mietittiin koulurakentamisen kehittämistä. Työssä olivat mukana Lontoon Royal College of Artin palvelumuotoilijat.

”Pian selvisi, että opetuksen tavoitteet ja nykyinen koulurakentaminen eivät kohtaa. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuvat esimerkiksi sosiaalinen oppiminen ja teema- ja projektipohjainen toiminta. Samaan aikaan koulurakentaminen perustuu 1800-luvun säännöksiin”, Ahlava toteaa.

Syntyi Koulu palveluna -malli, jossa koulu ei ole rakennus tai paikka, vaan yhteisen ajattelun ja oppimisen alusta. Kaikki ympäristön resurssit hyödynnetään. Otaniemessä se tarkoittaa, ettäkorkeakoulut, lukiot ja yritykset tekevät päivittäin yhteistyötä. Yhteisiä voivat olla niin tilat kuin opetus ja erilaiset hankkeetkin. ”Koulusta tulee verkosto, ja opiskelijoiden vuorovaikutus yhteisön muiden ihmisten kanssa lisääntyy.”

Ahlavan mukaan tämä on uusi alustatalouden muoto. ”Kaupunginosa tarjoaa kouluille palveluita. Otaniemessä välittävänä palveluoperaattorina on toiminut Aalto-yliopisto, mutta myös jokin muukin taho voisi ylläpitää ja kehittää oppimisen palveluja.”

Ahlava yllättyi siitä, miten innokkaasti Espoon kaupunki lähti kokeilemaan mallia. Siitä tuli yliopiston, Aalto-yliopistokiinteistöjen ja Espoon kaupungin yhteinen projekti. ”Yllätys oli sekin, kuinka aktiivisesti Aallon opettajat ovat avanneet kurssejaan lukiolaisille kielikeskuksessa ja korkeakouluissa.”

Aalto_Dipoli_Ahlava_03_700x400.jpg

Aalto-yliopiston vararehtori Antti Ahlava kertoo, että parhaillaan suunnitellaan Koulu palveluna -mallin mukaista peruskoulua.

Perusopetus mukaan seuraavaksi

Uusi toimintamalli on vakiintunut jo nyt, kun Haukilahden lukio on ollut Otaniemessä vuoden ja Pohjois-Tapiolan lukio muutamia kuukausia. Malli kuitenkin kehittyy jatkuvasti. ”Parhaillaan suunnittelemme sen mukaista peruskoulua Espoon Otaniemeen. Se aloittaa tammikuussa 2019”, vararehtori Ahlava paljastaa.

Eri puolilla maailmaa malli on herättänyt valtavasti kiinnostusta ja saanut myös kansainvälisen Quality Innovation -palkinnon.

Aalto_Haukilahden_lukio_06_700x400.jpg

Kiinalaisvieraat innostuivat pingiksen pelaamisesta Haukilahden lukion Valtameri-tilassa.

Vierailijat tartuttavat ideaa

Marraskuisena aamupäivänä Haukilahden lukion auditoriosta virtaa kiinalaisia opettajia oven täydeltä. Uusi tapa oppia, opettaa ja toimia yhteisönä kiinnostaa siksikin, että siitä on jo saatu kiinalainen sovellus. Vierailijoita niin Suomesta kuin maailmaltakin käy molemmissa lukioissa viikoittain.

Vierailu on aikamatka tulevaisuuden oppimiseen, uudenlaiseen tapaan oppia ja opettaa. Osa vieraista käy luennoimassa. Jokin aika sitten yhteiseen ajatteluun toi virikkeitä Haukilahden lukiossa vieraillut filosofi Esa Saarinen. Myös pääministeri Juha Sipilä kävi keskustelemassa lukiolaisten kanssa. Marraskuussa auditoriossa oli ensimmäistä kertaa väitöstilaisuus, jota lukiolaiset seurasivat.

Tänään kiinalaiset opettajat löytävät helposti yhteyden opiskelijoihin: Joukko kerääntyy vapaa-ajanviettotilaan, jossa yksi vieraista alkaa pelata pingistä lukiolaispojan kanssa. Kannustusjoukko on yhtä innostunut kuin pelaajatkin.

Ohjaukseen on satsattu

Uuden mallin sisäänajo on lisännyt rehtorien ja opettajien työmäärää. ”Tämä on kuitenkin niin palkitsevaa, että kaikki ovat lähteneet innoissaan mukaan. Jokainen voi tuntea rakentavansa jotakin uutta ja ainutlaatuista”, toteavat Pohjois-Tapiolan lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila ja Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri.

Pohjois-Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Erika Ripatti ihmettelee, miten nopeasti kampuksen sisäinen yhteistyö pyörähti käyntiin. ”Saimme parissa kuukaudessa alulle yhteistyön samassa rakennuksessa toimivan Aalto Start-Up Centerin kanssa. Myös yhteistyöalustana toimiva Urban Mill -tila ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ovat kumppaneitamme. Yhteistyölistat vain kasvavat, ja esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät hankkeet lisääntyvät.”

Kahden lukion opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja yliopiston opettajien kanssa. Näin kaikki pääsevät ajan tasalle toisen koulutusasteen asioista ja pystyvät ottamaan ne huomioon työssään.

Aalto_Pohjois_Tapiolan_lukio_01_700x400.jpg

Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen (vas.), Pohjois-Tapiolan lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila, abiturientti Tomi Kotiluoto ja Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen edustavat Koulu palveluna -mallin eri toimijoita. Yhteistyö on tiivistä.

Kun jo pelkästään arjen käytännöissä on paljon uutta, opiskelijoiden ohjaukseen on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota. Haukilahden lukiolaisilla on kaksi opinto-ohjaajaa.
”Yhteisöllisyyden vahvistaminen on meille tärkeää. Vaikka rakennuksen merkitys vähenee, ryhmän ja yhteisön merkitys vain korostuu. Nykyisin myös urapohdinta alkaa selvästi entistä aiemmin, ja siihen kaivataan tukea. Yhä nuoremmat miettivät tulevia urapolkujaan jo siksi, että lukion ylioppilastutkinnon merkitys yliopistojen opiskelijavalinnoissa lisääntyy”, opinto-ohjaaja Antti Humalamäki kertoo.

Kuvat: Kimmo Räisänen

 

Uutta tila-ajattelua

Espoolaisessa Haukilahden lukiossa on 380 opiskelijaa, ja se on toiminut Otaniemessä syksystä 2016 lähtien. Noin 400 opiskelijan Pohjois-Tapiolan lukio muutti alueelle elokuussa 2017.

Koulu palveluna -hankkeen yksi periaate on, että koulussa olennaista on toiminta, ei rakennus. Jakaminen nousee tila-ajattelussa keskeiseksi: lukiolaisten käyttämät tilat ovat osittain yhteisiä muiden Otaniemen kampuksen toimijoiden kanssa.

Lukioilla on toimintoja jopa seitsemässä eri osoitteessa. Esimerkiksi liikunnanopetus on Otaniemen urheilupuistossa, fysiikan työtunnit, kuvataide ja kemian laboratoriotunnit yliopiston tiloissa. Ruokailulle on omat osoitteensa. Viime vuonna esimerkiksi Haukilahden lukiolaiset käyttivät Aalto-yliopiston tiloja kaikkiaan noin 1 200 tuntia.

”Uuden mallin ansiosta kaupunki saa selviä kustannussäästöjä, parempaa toiminnallista joustavuutta sekä pienemmän hiilijalanjäljen”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöjen kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi.

Hänen mukaansa Aalto-yliopiston laboratorioiden ja muidenkin lukiolaisten käyttämien tilojen käyttöaste on noussut selvästi. Koulu palveluna -toteutus ei siis ole vaatinut uusien tilojen rakentamista, vaan vanhoja tiloja on tuunattu entistä helpommin muunneltaviksi.

Haukilahden lukio toimii entisissä Teknillisen korkeakoulun kemian laitoksen tiloissa, ja Pohjois-Tapiolan lukion kotipesänä on Aalto-yliopistokiinteistöjen omistama Open Innovation House -rakennus.

 ”Olennaista on, että laadullisissa mittauksissa muun muassa opiskelijoiden tyytyväisyys on parantunut. Esimerkiksi Haukilahden lukion hakijamäärä on kasvanut jopa 150 prosenttia”, Ristaniemi kertoo.

Tilojen suunnittelusta ja kalustamisesta on vastannut Aalto-yliopistokiinteistöt.