Väitös: Ekologisen asunnon suunnittelussa on huomioitava myös asujien tarpeet
19.12.2011
Kaikkein ekotehokkain asunto olisi pieni, ikkunaton koppi. Asunnossa asuu kuitenkin aina ihminen, joten pelkkä ekotehokkuus ei riitä hyvään ja kestävään asumiseen. Asumista on arvioitava ekotehokkuuden lisäksi ekotoimivuuden käsitteellä, todetaan Aalto-yliopistossa tarkastetussa TkT Heli Mäntylän yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun alan väitöskirjassa.
Mäntylän tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastaus siihen, kuinka omakotitalon suunnitteluprosessissa tehdyt valinnat saataisiin kestämään paremmin asumisen arkea ja elämäntilanteiden muutoksia luontoa mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Mäntylän mukaan suunnitteluprosessissa tarvitaan ekotoimivuuden käsitettä, koska ekotehokkuuden käsitteeseen ei sisälly erilaisia toimivuuden osa-alueita, kuten muuntojoustavuutta, asuttavuutta ja viihtyisyyttä.
̶ Asunnon ekotehokkuudella tarkoitetaan energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden suhdetta ympäristökuormaan. Ekotehokkuus ei kuitenkaan viittaa ekotoimivuuteen eli asunnon toimivuuteen ja ekologisuuteen asukkaan näkökulmasta. Esimerkiksi asunnon muuntojoustavuus on osa ekotoimivuutta, Mäntylä selventää.
Muuntojoustavuudella tarkoitetaan asunnon suunnittelemista siten, että sitä voidaan muunnella perheiden erilaisten tarpeiden mukaan. Asukkaiden elämäntilanteet voivat muuttua tai asuntoon saattaa muuttaa perhe, jonka tarpeet eroavat aiempien asukkaiden tarpeista. Yhden suuren makuuhuoneen sijasta saatetaan vaikkapa tarvita kaksi pienempää huonetta. Muuntojoustavuus on huomioitava asunnon suunnitteluvaiheessa esimerkiksi siten, ettei sähköputkia asenneta seinien sisälle.
Mäntylä kertoo, että ekotoimivuuden käsitteen avulla asuntojen suunnittelua voidaan ohjata kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi jätteiden lajittelun helppouteen liittyvät asiat on huomioitava suunnittelussa.
̶ Nykyisin suositellaan, että jätteet lajiteltaisiin yhdeksään jätejakeeseen. Tämä vaatii suunnittelua. Kun lajitteluprosessi tehdään helpoksi, ihmiset myös lajittelevat.
Ekotoimivan kodin tärkein ominaisuus on asuttavuus
Mäntylä haastatteli väitöstutkimukseensa 13:sta uusimaalaista omakotitaloissa asuvaa perhettä, joilta kysyttiin muun muassa, millaisia ratkaisuja he asumiskokemuksensa perusteella pitivät hyvinä toimivuuden kannalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ekotoimivan kodin tärkein kriteeri on asuttavuus eli asunnon toimivuus arjessa.
Haastatteluissa nousi selvästi esille kaksi yksityiskohtaa. Asukkaat toivoivat riittäviä säilytystiloja sekä kodinhoitohuoneesta erillistä kuraeteistä, jotta puhdasta pyykkiä ei tarvitsisi käsitellä kurahaalareitten keskellä.
̶ Asukkaiden tarpeiden huomioiminen suunnitteluvaiheessa edesauttaa ekologisesti kestävää asumista. Jos esimerkiksi säilytystiloja ei ole tarpeeksi, tulee tarve remontoida tai hankkia uusi asunto. Tämä lisää kulutusta.
Haastatteluissa selvisi myös, että omakotitalojen asukkaiden oli vaikeaa löytää ekotehokkaaseen ja ekotoimivaan asumiseen liittyvää luotettavaa tietoa internetistä. Väitöstutkimuksessa kehitettiinkin Ekotoimivan asunnon suunnitteluohje, ekotoimivakoti.fi -sivusto ja ekotoimivan kodin suunnitteluprosessikaavio suunnitteluprosessin tueksi.
Heli Mäntylän väitöskirja ”Avain ekotoimivaan kotiin. Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena.” tarkastettiin Insinööritieteiden korkeakoulussa 16.12.
Lisätietoja:
Heli Mäntylä
heli.mantyla [at] tts [dot] fi (heli.mantyla@tts.fi
p)uh. 044 714 3697
