Opiskelijat kertovat

Lue, mitä Insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijoille kuuluu.

Rakennetun ympäristön pääaineen fuksit Liisa, Pinja ja Daniel

Miten päädyitte opiskelemaan tekniikan alaa?

Daniel: Alun perin tarkoitukseni oli hakea suoraan kiinteistötalouteen, mutta kandiuudistuksen takia hain rakennettuun ympäristöön, joka lähinnä vastaa aiempaa. Olen pitkään ollut kiinnostunut erilaisista kiinteistöistä ja niihin liittyvistä asioista.

Liisa: Lukiossa luin pitkän matematiikan ja fysiikan ja kirjoitin niistä molemmat ylioppilaskirjoituksissa. Maankäytön suunnittelu tai kiinteistötalous eivät ole mielestäni kovinkaan teknisiä aloja, mutta toisaalta toisena hakuvaihtoehtona minulla oli ENY, joka kuuluu myös insinööritieteisiin. Syy valintoihin on varmasti se, että pidän mielekkäänä opiskella suurempia arkielämän kokonaisuuksia.

Pinja: Luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet minua ja olen halunnut päästä töihin, jossa pääsen toteuttamaan ja soveltamaan osaamaani käytännössä. Insinööritieteissä ja nimenomaan rakennetussa ympäristössä yhdistyvät mielenkiintoisella ja toimivalla tavalla niin luonnontieteet kuin yhteiskunta ja ihmisten kanssa toimiminenkin.

Millaista opiskelu on vaikkapa verrattuna lukioon?

Daniel: Suurin ero on ehkä vapaus, vaikka osa luennoista onkin pakollisia. Itse pystyy valitsemaan vapaammin, mitä lukee milloinkin, ja voi käydä sen verran kursseja periodissa kuin haluaa. Odotan eniten oman pääaineeni kursseja, koska ne ovat sitä asiaa, minkä takia tulin tänne opiskelemaan

Liisa: Opiskelu on paljon vapaampaa, mutta toisaalta kotona tehtävät työmäärät ovat moninkertaistuneet. Odotan kiinteistötalouden kursseja, koska olen suunnitellut erikoistuvani sille puolelle.

Pinja: Minut on opiskeluissa yllättänyt itsenäisyys. Kukaan ei todellakaan vahdi, ilmoittaudutko kursseille, suoritatko kurssisi ja sujuuko opiskelu. Asiat ovat itsestäsi ja omasta jaksamisestasi kiinni. Onneksi kuitenkin opiskelukaverit ja fuksiverkosto tukevat. Opinnot ovat sujuneet ja tuntuvat mielekkäiltä: mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän tämä tuntuu omalta alalta.

Miten viihdytte Aalto-yliopistossa ja teekkariyhteisössä?

Daniel: Olen viihtynyt erittäin hyvin, eikä Aaltoon hakeminen ole kaduttanut yhtään. Ainoa asia, mikä välillä harmittaa, on se, että kandiuudistuksesta johtuen kaikkia kursseja ei ole vielä saatavilla: ne alkavat vasta ensi vuonna, milloin ne on suunniteltu suoritettavaksi, eikä valmistumistahtia näin ollen pysty kiristämään.

Liisa: Muihin opiskelijoihin olen tutustunut ennen kaikkea erilaisten tapahtumien kautta. Itse olen käynyt lähes jokaisessa suuremmassa tapahtumassa, mikä vastaan on tullut. Aktiviteettejä on ollut laidasta laitaan aina kyykkäpeleistä ja saavisankopallosta sitseihin ja bileisiin.

Pinja: Orientaatioviikolla sai kavereita, jotka ovat pysyneet rinnalla läpi opiskeluajan. Kilta on ottanut hyvin sisälleen ja tuntuu aivan toiselta kodilta ja turvasatamalta kaikkien murheiden keskellä.

Millaisia urahaaveita teillä on?

Daniel: Haluaisin toimia yksityisellä puolella kiinteistöammattilaisena, mahdollisesti niiden hallinnointiin, ostoon ja rahoitukseen liittyen. Maisterivaiheessa aion suuntautua kiinteistötalouden puolelle ja sivuaineen otan todennäköisesti Kauppakorkean puolelta. Vaihtoon ajattelin myös hakeutua vähintään puoleksi vuodeksi, mutta ajankohtaa ja kohdemaata en ole vielä tarkemmin pohtinut.

Liisa: Tällä hetkellä vaikeaa sanoa. Tulevat opinnot – ja kenties yritysvierailutkin – toivottavasti herättävät ajatuksia tulevasta urasta. Pyrin jatkamaan opintoja kiinteistötalouden parissa.

Pinja: Tulevaisuudessa haluaisin suuntautua yksityiselle sektorille asiantuntijapuolelle, jossa pääsisin hyödyntämään osaamistani ja kehittämään sitä entisestään. Haluaisin työhön, joka haastaisi jatkuvasti. Maisterivaiheessa tarkoitukseni on lähteä vaihtoon laajentamaan ja syventämään osaamistani.

ENY = energia- ja ympäristötekniikka
Fuksi = 1. vuoden opiskelija
Kandiuudistus = koulutusuudistus, jonka myötä kandidaattitason ohjelmassa on kolme pääainetta entisten kuuden sijaan.
Kilta = opiskelijayhdistys
Sitsit = akateeminen pöytäjuhla

Kone- ja rakennustekniikan pääainetta opiskelevat Aleksi, Jarna, Milla ja Tuomas

Miten päädyitte opiskelemaan tekniikan alaa?

Aleksi: Tekniikan ala alkoi houkutella varmaan jo yläasteella. Lempiaineitani ovat aina olleet matematiikka ja fysiikka. Rakennusalalla voin olla tekemässä jotain konkreettista, joka hyödyttää ihmisiä pitkään samalla, kun jokainen rakennushanke on erilainen. Mitä enemmän rakentamisesta tiedän, sitä enemmän haluan tietää lisää.

Milla: Olin kirjoittanut 7-vuotiaana ystäväpäiväkirjaan, että haluan diplomi-insinööriksi, koska niillä on kiva lakki. Yläasteella matikka ja fysiikka rupesivat tosissaan kiinnostamaan. Olen aina tiennyt tulevani Otaniemeen opiskelemaan, joten opiskelin lukiossa pitkän matikan, fysiikan ja kemian.

Jarna: Olen aina ollut enemmän kiinnostunut tekniikan sovelluksista kuin esimerkiksi pelkän matematiikan tai fysiikan linjoista. On hienoa nähdä, miten eri asioita voidaan hyödyntää ja kehittää. Lähdin tälle linjalle, koska ajatus siitä, että pääsisi itsekin vielä suunnittelutehtäviin, on jännittävä.

Tuomas: Otaniemessä opiskellut isäni suositteli minulle pitkän matematiikan ja fysiikan valitsemista lukiossa. Rakennustekniikka, jota aion itse opiskella tulevaisuudessa, on pohjimmiltaan hyvin konkreettista. Insinööritieteiden vahvuus on kenties poikkitieteellisyys ja laajojen kokonaisuuksien hallitseminen.

Millaista opiskelu on vaikkapa verrattuna lukioon?

Aleksi: Opinnoissa edetään paljon nopeammin, joten töitä pitää myös tehdä enemmän. Erityisesti odotan omia ammattiaineopintoja eli rakennus- ja rakennustuotantotekniikan kursseja. Niitä tulen tarvitsemaan eniten työelämässä ja ne ovat myös kaikkein mielenkiintoisimpia. Täällä on mahdollisuus oppia niin paljon kaikenlaista, että teettää vaikeuksia valita parhaat päältä tutkintoa varten.

Jarna: Asiat etenevät nopeasti ja opiskelu on rankempaa kuin lukiossa, mutta myös hauskempaa ja vapaampaa. Kaikki kurssit liittyvät jollakin tavalla tekniikkaan ja insinööritieteisiin. Välillä on lauantai- tai iltatenttejä. Moni kurssi käydään läpi välikokeilla, jolloin kaikkea ei kasata yhteen kokeeseen. Aallossa on hienoa se, että omat opinnot voi suunnitella omaksi persoonalliseksi kokonaisuudekseen. Ajattelin itse ottaa sivuaineen, joka tukee pääainevalintaani ja lisää ammattitaitoani jollain saralla, esimerkiksi materiaalitekniikkaa.

Milla: Hieman yllätti kuinka nopeasti luennoilla edetään. Oppiminen on tosi paljon itsestä ja omasta motivaatiosta kiinni. Kavereilta joutuu usein kysymään, kun itse ei ymmärrä. Ja yleensä löytyy aina joku, joka ymmärtää ja selittää. Tentteihin ei riitä, että vikana iltana ennen koetta luetaan. Kursseista odotan esimerkiksi statiikkaa, dynamiikka ja ylipäätään mekaniikkaa.

Tuomas: Jos lukio tuntui eroavan ylä- ja ala-asteesta, yliopisto jatkaa samaa rataa; opiskelu on vieläkin vapaampaa, mutta kursseja ja opintopisteitä täytyy silti lukion tavoin suorittaa tarpeeksi tietyssä ajassa. Odotan kovasti oman alan kursseja, sillä ne varmasti lisäävät mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan ja tuovat käytännönläheisyyttä opiskeluun.

Miten viihdytte Aalto-yliopistossa ja teekkariyhteisössä?

Aleksi: Kilta järjestää paljon toimintaa, joten uusia tuttuja ja kavereita täältä saa varmasti. Syksyllä on tietenkin biletetty mutta myös suunniteltu ja rakennettu hulvatonta ajopeliä Otatarhan ajoihin, tutustuttu erilaisiin kerhoihin (ja liitytty niistä parhaimpiin), hengattu kiltahuoneella, tutustuttu teekkarikulttuuriin ja saunottu lukemattomia kertoja. Olen tavannut paljon hienoja ihmisiä.

Milla: Kun tulin tänne, en tuntenut ketään, joten siinä oli pakko avata suu ja alkaa tutustua uusiin ihmisiin. Ekoilla viikoille oli paljon oheistoimintaa, ja osallistuin mahdollisimman paljon tapahtumiin. Kannattaa unohtaa ennakkoluulot ja stereotypiat. Tällä hetkellä minulla on paljon kavereita, joihin lukioaikoina en olisi yrittänytkään tutustua juuri stereotypiakäsityksien takia. Ihan mahtavia tyyppejä!

Jarna: Koulujuttuja tulee usein tehtyä yhdessä muiden kanssa. Vaikka välillä on pitkiäkin päiviä, sitä ei aina edes huomaa, sillä asiat ovat mielenkiintoisia ja seura on hauskaa. Otaniemessä asuessa ei kyseinen rytmi edes haittaa. Opiskelujen lomassa voi myös mennä esimerkiksi kiltahuoneelle istumaan ja juomaan kahvia toisten kanssa.

Tuomas: Kaikenlainen tekeminen oman fuksiryhmän kanssa on erinomainen tapa tutustua muihin opiskelijoihin. Olen tutustunut muihin opiskelijoihin ja uusia tuttuja on kertynyt paljon. Mihinkään kerhoon en ole vielä liittynyt, tulevaisuudessa mahdollisesti killan salibandyjoukkueeseen.

Millaisia urahaaveita teillä on?

Aleksi: Tällä hetkellä mielikuva ja tähtäin on ison, merkittävän ja teknisesti haastavan rakennushankkeen johtotehtävissä isossa suomalaisessa rakennusyrityksessä, mutta myös Keski-Eurooppa, erityisesti Saksa, kiinnostaa vaihtoehtona.

Jarna: En ole vielä aivan varma millä alalla haluaisin toimia. Laivanrakennustekniikka kiinnostaa tällä hetkellä eniten. Aallossa järjestetään yritysiltoja, joissa eri alojen yritykset kertovat toiminnastaan sekä työpaikoistaan. Myös excuissa pääsemme näkemään yritysten toimintaa. Haluaisin ainakin alkuvaiheissa työskennellä suunnittelutehtävissä jollain yksityisellä yrityksellä.

Milla: En ole miettinyt ollenkaan, mutta mieluiten yksityisellä. Jonkin aikaa haluan asua ja työskennellä ulkomailla. Matkustaessa on kuitenkin tullut huomattua, että Suomi on todella hyvä maa, joten tänne varmasti palaan muutaman ulkomailla asutun vuoden jälkeen.

Tuomas: Sivuaineena minua kiinnostaisi ympäristötekniikka, mikäli sen saa mielekkäästi yhdistettyä rakennustekniikan pääaineeseen. Jokin näiden kahden rajamailla oleva työ olisi kaikkein mieluisin. Uskon kuitenkin, että pidän rakennustekniikan pääaineena, sillä tulevaisuuden näkymät alalla ovat hyvät.

Fuksi = 1. vuoden opiskelija
Kilta = opiskelijayhdistys
Excu = ekskursio, tutustumistilaisuus tai -retki

Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskelevat Saara, Noora, Ilkka, Maija ja Santeri

Miten päädyitte opiskelemaan tekniikan alaa?

Noora: Tekniikka alana vaikutti monipuoliselta ja uramahdollisuudet paremmilta kuin muilla harkitsemillani aloilla. Tekniikan parissa pääsisin lisäksi työskentelemään siellä, missä kehitys ja jatkuva ideointi tapahtuvat.

Ilkka: Jo yläasteen alussa olin kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta ja tekniikasta. En juuri koskaan miettinyt tosissani opiskelevani lukion jälkeen mitään muuta kuin tekniikkaa, ja täällä sitä ollaan. Koska tiesin opiskelevani tekniikkaa lukion jälkeen, luin lukiossa pitkän matematiikan sekä kaikki fysiikan kurssit.

Maija: Lukiossa en ajatellut ikinä päätyväni tekniselle alalle, joten en lukenut kurssiakaan kemiaa tai fysiikkaa ja lyhyestä matematiikastakin vähimmäismäärän. Opiskelin siis nopeaan tahtiin koko lukion kemian, fysiikan ja pitkän matematiikan oppimäärän ennen kuin hain Aaltoon.

Saara: Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä. Valitsin tekniikan alan, sillä halusin opiskella jotain tieteisiin liittyvää ja samalla olla lähes varma työllistymisestä. Olen myös lukenut paljon kieliä, joten niiden opiskelu oli toinen vaihtoehto, mutta päätin pitää kielet mieluummin työvälineenä kuin opiskeluiden painopisteenä. Lukiossa luin pitkää matikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa.

Santeri: Lukioon mentäessä päätin ottaa pitkän fysiikan ja matematiikan, koska luonnontieteet kiinnostivat. Pikku hiljaa huomasin, että asiat alkoivat olla entistä kiinnostavampia. Ala tuntui luontevalta valinnalta, sillä haluan tietää ja vaikuttaa siihen kuinka maailmamme toimii.

Millaista opiskelu on vaikkapa verrattuna lukioon?

Noora: Opiskeltavat kokonaisuudet ovat laajempia ja haastavampia, mutta opiskelu aiempaa vapaamuotoisempaa. Erityisesti olen pitänyt siitä, että kerralla opiskellaan vain muutamia aineita tai kursseja, jolloin työmäärät ja tenttiviikot pysyvät inhimillisinä.

Ilkka: Opinnot ovat lukiota huomattavasti haastavammat. Kun lukion pystyi vetämään ns. lukematta läpi, niin täällä pitää vihdoinkin tehdä jotain opintojen eteen.

Saara: Opiskelu on rennompaa kuin luulin – tai siis asiat ovat vaikeita, mutta minulle tuli yllätyksenä, että kursseja voi suorittaa myös harjoituksilla ja välikokeilla tenttien sijaan. Tämä on hyvä juttu, sillä se vähentää stressiä.

Maija: Yritysvierailuja on ollut suhteellisen usein ja ne ovat olleet todella mielenkiintoisia. Odotan fysiikan puolella sähkömagnetismin kurssia, ohjelmoinnin jatkokursseja ja sivuaineopinnoissa mekatroniikan kursseja, jolloin pääsee soveltamaan oppimaansa käytännössä. 

Santeri: Yllätyin ihmisten positiivisuudesta ja siitä, kuinka paljon helpompaa opiskelu on kavereiden kanssa. Opettamalla kavereita oppii itsekin ja heiltä saa apua.  Lukioon verrattuna opiskelu on syvällisempää ja itsenäisempää. Akateeminen vapaus tuo mukanaan myös vastuun, mikä on erilaista kuin lukiossa. Odotan eniten energian tuotantoon ja jalostukseen liittyviä kursseja, koska ne ovat asioita jotka kiinnostavat.

Millainen teekkareiden opiskelijayhteisö on?

Noora: Olen ollut aktiivisesti mukana fuksisyksyn tapahtumissa ja lähdin heti ensimmäisenä vuotena mukaan killan toimintaan. Tutustuminen muihin opiskelijoihin on ollut helppoa, kun yhteishenki on kannustava ja kaikkia tuntuvat kiinnostavan melko samat asiat.

Ilkka: Aluksi tutustuin lähinnä omiin fuksiryhmäläisiin, mutta pian tutustuin kaikkiin luentojen, laskareiden, tapahtumien ynnä muiden yhteydessä, lähinnä kuitenkin omiin kiltalaisiin. Olen käynyt käytännössä kaikissa mahdollisissa killan tapahtumissa, mihin vain olen kyennyt.

Maija: Fuksiryhmäläisiin ja samoissa harjoitusryhmissä käyviin on ollut helppo tutustua, lisäksi erilaisissa tapahtumissa ja ainekerhojen illanvietoissa olen tutustunut kanssaopiskelijoihin.

Saara: Asun Teekkarikylässä, joten minun on ollut helppo osallistua fukseille järjestettyihin tapahtumiin. Niissä oppi tuntemaan jonkin verran ihmisiä ja oma kaveripiirini muodostui pikku hiljaa näissä tapahtumissa. Olen tutustunut ihmisiin myös kurssineuvoston kautta, jossa olen speksivastaavana.

Santeri: Siskoni on valmistunut samasta korkeakoulusta, jota hän suositteli etenkin ainutlaatuisen hengen takia. Henki on vielä parempi kuin kuvittelinkaan. Olen tutustunut muihin opiskelijoihin kursseilla ja tapahtumissa. Käyn sekä killan että oman alani, energia-opiskelijoiden ammattiainejärjestö Lämpövoimakerhon, tapahtumissa. Siellä on päässyt tutustumaan samasta alasta kiinnostuneisiin ihmisiin.

Millaisia urahaaveita teillä on?

Noora: Olen liikenteessä melkoisen avoimin mielin, mutta todennäköisesti haluaisin työskennellä asiantuntijatehtävissä yrityksessä, joka aktiivisesti kehittää ja tuo uusia ideoita energia- tai ympäristöalalle.

Ilkka: Olen jo pitkään haaveillut työskenteleväni tulevaisuudessa jossain energia- tai konealan yrityksessä tuotekehittelyssä pienen ryhmän vetäjänä. Mielestäni on mielenkiintoista päästä soveltamaan asioita käytäntöön luoden samalla jotain uutta. En ole silti sulkenut pois muita mahdollisuuksia, ja myös tohtorinhattu kuulostaa erittäin houkuttelevalta.

Maija: Haluaisin olla teollisuudessa käytännön töissä erilaisten koneiden ja energiatuotantojärjestelmien parissa, esimerkiksi suunnittelupuolella.

Saara: En vielä tiedä, millaisen työpaikan haluaisin. Tärkeintä on, että työ on motivoivaa ja työilmapiiri on hyvä. Haluaisin tehdä Erasmus-vaihdon, mutta muuten ehkä suorittaa opintoni Suomessa tai jossain muussa Pohjoismaassa. Vesi- ja ympäristötekniikka ja georakentaminen ovat tällä hetkellä minua eniten kiinnostavimmat jutut.

Santeri: Yksityisellä sektorilla, energia- ja konsulttiyhtiöissä. Erityisesti kiinnostavat asiantuntija- ja konsulttitehtävät.

Fuksi = 1. vuoden opiskelija
Laskarit = kurssin laskuharjoitukset
Kilta = opiskelijayhdistys
Erasmus = eurooppalainen ohjelma, jonka piirissä voi lähteä opiskelijavaihtoon

 

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 17.06.2014.